Östra och Västra Kyrksundet

Nykymaailmassa Östra och Västra Kyrksundet:stä on tullut olennainen ongelma, joka vaikuttaa yhteiskunnan eri sektoreihin. Ilmestymisestään lähtien Östra och Västra Kyrksundet on synnyttänyt sarjan keskusteluja ja keskusteluja, jotka ovat kiinnittäneet asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Östra och Västra Kyrksundet:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia eri alueilla. Käsittelemme myös Östra och Västra Kyrksundet:n ympärillä olevia erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia sekä mahdollisia ratkaisuja tai toimenpiteitä, joita ehdotetaan sen aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Östra och Västra Kyrksundet:stä, jotta voidaan edistää tietoista ja rikastuttavaa keskustelua tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Östra och Västra Kyrksundet
Östra och Västra Kyrksundet sekä niiden lounaispuolella Slottsundet. Senaatin kartasto, 1870–1907.
Östra och Västra Kyrksundet sekä niiden lounaispuolella Slottsundet. Senaatin kartasto, 1870–1907.
Valtiot Suomi
Paikkakunta Sund
Koordinaatit 60°15′04″N, 20°08′25″E
Järvinumero 82.A44.1.001 ja 82.A44.1.002View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinta-ala 2,56 km²
Kartta
Östra och Västra Kyrksundet

Östra och Västra Kyrksundet on kaksiosainen järvi Sundin kunnassa Ahvenanmaalla. Sen pinta-ala on 255,26 ha. Se esiintyy joissakin tilastoissa Ahvenanmaan suurimpana järvenä. Ylen ja Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2011 järjestämässä kilpailussa se valittiin Ahvenanmaan maakuntajärveksi.

Östra Kyrksundetia ympäröivät pohjoispuolella viljelysmaat, eteläpuolella jyrkät kalliot. Se on luokiteltu rehevöityneeksi 1980-luvulla. Järven kasvillisuus on Ahvenanmaan monipuolisinta, ja siihen kuuluu muun muassa järviruoko, osmankäämi, keltakurjenmiekka, vesihierakka, karvalehti, tähkä-ärviä sekä eri vitalajeja sekä kelluslehtisiä kasveja kuten ulpukka ja lumme.

Molempien järvien kalastoa on aiemmin hallinnut särki, jonka osuus on nyttemmin pienentynyt. Nykyisin kaloja on paljon, etenkin ahventa, mutta särki on edelleen yleinen.

Järviä yhdistämään on kaivettu noin 200 metriä pitkä kanava, Bromansströmmen. Västra Kyrksundet on yhteydessä Itämereen Slottsundetin kautta. Maankohoamisen takia järvet ovat muuttuneet makeavetisiksi, mutta 1930-luvulla sekä Bromansströmmen että Slottsundet ruopattiin, ja Västra Kyrksundetiin pääsi suolavettä. Vuodesta 1979 alkaen järvet ovat jälleen olleet erossa merivedestä, mutta pohjan lähellä on edelleen suolavesikerroksia. Bromansströmmen on ruopattu vuonna 2012 tavoitteena avata se kulkukelpoiseksi pienveneille.

Östra och Västra Kyrksundet on laajin Sundin kahdeksastatoista järvestä. Toiseksi laajin on Sonröda träsk, joka sijaitsee Östra Kyrksundetin pohjoispuolella. Sonröda träskin ja Östra Kyrksundetin välissä sijaitsee Björby träsk.

Lähteet

  1. ↑ Östra och Västra Kyrksundet (yhd.) Järviwiki. Viitattu 29.2.2016.
  2. ↑ Maakuntajärvikilpailu Yle Vintti. Viitattu 29.2.2016.
  3. ↑ a b c Michaela Gren: Provfiske i Långsjön, Östra Kyrksundet, Västra Kyrksundet, Dalkarby träsk och Lavsböle träsk 2013, s. 8-9. Åbo Akademi, 2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.2.2016).
  4. ↑ Sund. Järviwiki. Viitattu 1.7.2021.
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot