Affiksi

Nykyään Affiksi:llä on keskeinen rooli yhteiskunnassamme. Sen vaikutus on niin suuri, että se on ylittänyt rajat ja kulttuurit ja vaikuttanut elämäämme käsittämättömillä tavoilla. Affiksi on ollut alusta asti nykypäivään tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Affiksi:n merkitystä eri alueilla, analysoimme sen merkitystä nykymaailmassa ja sen ennustetta tulevaisuuteen. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Affiksi on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla elämme, ajattelemme ja suhtaudumme ympäristöömme.

Affiksi eli sanaliite on sanan runkoon liitettävä osa. Affiksit jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, mihin ne sijoitetaan suhteessa sanavartaloon. Kieliteknisesti affiksit ovat morfeemeja.

Erilaisia affikseja

  • prefiksi eli etuliite, kuten esimerkiksi suomen negaatio /epä-/.
  • suffiksi eli jälkiliite, kuten esimerkiksi suomen yks. 1. persoonan omistusliite /-ni/. Suffiksit ovat suomessa erittäin yleisiä. Ne jaetaan seuraavasti:
johtimet (jak|aa + -o > jako, sattu|a + -mus/-mys > sattumus)
–päätteet (verbien persoonapääte: olen; nominien sijapääte: talossa)
–tunnukset (verbeillä modus olisin, pystynemme ja tempus nauroivat; nomineilla monikon tunnus: kissat)
–liitteet (nominien omistusliitteet: autotallini)
liitepartikkelit (esimerkiksi verbeillä: -pa/-pä, -han/-hän, -ko/-kö, -s > tekisin, tulepa tänne, oletkos aivan varma, sehän on mukava kuulla)
  • infiksi on affiksi, joka tulee sanan (tai sanavartalon) sisään, esimerkiksi akkad. separatiivi /-ta-/, elûm 'mennä ylös' > etlûm 'mennä ylös jostakin'
  • sirkumfiksi tulee sekä sanavartalon alkuun että loppuun, esimerkiksi nahuatlin omistusliitteet tl-substantiiveissa: yks.1.persoona /no- -uh/ coá- 'käärme' > nocoáuh 'käärmeeni'
  • transfiksi on epäjatkuva affiksi, lähinnä seemiläisissä kielissä, esimerkiksi arabiassa, ktb 'kirja', josta transfiksillä i-ā saadaan (yksikkö) kitāb 'kirja', u-u (monikko) kutub 'kirjat' jne.
  • superfiksi vaikuttaa äänteiden suprasegmentaalisiin piirteisiin, kuten tooniin (esim. mbayn kielen frekventatiivi: rīyā 'jakaa' > ríyā 'jakaa monta kertaa')

Lähteet

  1. Kieliteknologia:affiksi – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 24.4.2020.
  2. Rantanen M: 2.2. Suomen kielen sananmuodostuskeinot (s.8) Uudissanojen semantiikkaa Elina Karjalaisen lastenkirjasarjassa Uppo-Nalle (pro gradu). Turun yliopisto. Arkistoitu 10.5.2015. Viitattu 12.7.2013.

Aiheesta muualla