Berghamn (Nauvo)

Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Berghamn (Nauvo), joka on viime aikoina tullut erittäin tärkeäksi. Berghamn (Nauvo) on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri aloilla psykologiasta politiikkaan, mukaan lukien sosiologia ja taloustiede. Sen vaikutus yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämään on kiistaton, ja siksi on erittäin tärkeää ymmärtää perusteellisesti sen vaikutukset ja mahdolliset seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Berghamn (Nauvo):een, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja pohdimme sen roolia nykyään. Epäilemättä Berghamn (Nauvo) on aihe, joka herättää monien ihmisten kiinnostuksen, ja olemme varmoja, että tästä lukemisesta on paljon hyötyä niille, jotka haluavat syventää ymmärrystään.
Tämä artikkeli käsittelee Nauvon Berghamnia. Muista samannimisistä saarista katso Berghamn.
Berghamn
Sijainti
Saariryhmä
Merialue
Pinta-ala
0,64 km²
Väestö
Asukasluku
6
Asutuskeskukset
Berghamn
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Berghamn on Nauvon pääsaaren eteläpuolella sijaitseva saari ja kylä. 64 hehtaarin kokoisella saarella asuu nykyään ympärivuotisesti kuusi ihmistä, mutta kesäisin mökkiläisten myötä määrä moninkertaistuu. Vuonna 2007 vakituisia asukkaita oli kolme.

Saari on hyvä satamapaikka eteläisellä Saaristomerellä – satamapaikkaa ovat käyttäneet jo viikingit. Maakirjojen mukaan saarella on asuttu 1500-luvulta lähtien. Enimmillään asukkaita on ollut 1800-luvun lopulla, yli 40. He elättivät itsensä kalastamalla ja hylkeenpyynnillä sekä linnustuksella ja karjaa pitämällä. Verot maksettiin kalassa. Saarelle asennettiin sähköt 1980-luvulla.

Saaren pohjoinen osa on Saaristomeren kansallispuistoa, johon kuuluu perinnemaiseman muodostama Västerbyn kalastajatila. Tilan päärakennus on sisustettu 1940–50-lukujen tyyliin. Berghamnnin kylä on myös osa Museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määrittelemää Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutusta.

Liikenneyhteydet

Yhteysalus M/S Baldur liikennöi säännöllisesti Nauvon Pärnäisistä Berghamniin. Saarella on vierasvenesatama. Maantieyhteyttä ei ole.

Lähteet

  • Silja Puttonen: Saaristossakaan ei eletty pelkästä kalasta. Helsingin Sanomat, 2007, nro 22.7.2007, s. A5.

Viitteet

  1. ↑ Elina Auri: Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret (pdf) (s. 81) Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 24.10.2014.
  2. ↑ Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot