Nykymaailmassa Bernhard Henrik Crusell on aihe, jolla on suuri merkitys ja se kiinnostaa monia yksilöitä ja yhteiskunnan sektoreita. Bernhard Henrik Crusell:stä on tullut maailmanlaajuisen keskustelun ja väittelyn keskipiste joko talouteen, terveyteen, politiikkaan tai kulttuuriin kohdistuvien vaikutustensa vuoksi. Kautta historian Bernhard Henrik Crusell on synnyttänyt loputonta tutkimusta, teknologista kehitystä ja merkittäviä muutoksia tavassa, jolla ymmärrämme ja lähestymme tätä aihetta. Tässä artikkelissa tutkimme Bernhard Henrik Crusell:n eri puolia ja pohdimme sen roolia nyky-yhteiskunnassa.
Crusellin suku on satakuntalaista, hänen isoisänsä oli kirjansitojamestari Henrik Kruselius, joka asettui Poriin. Crusellin isä Jakob oli isänsä tavoin kirjansitoja, joka muutti Uuteenkaupunkiin vuonna 1765 saatuaan kisällinpaperit. Ensimmäisen puolison Helena Ylanderin kuoltua lyhyen avioliiton jälkeen Jakob avioitui 1769 Margaretha Elisabet Messmanin kanssa. Heille syntyi neljä lasta, joista vain Bernhard Henrik eli aikuisikään asti. Crusell syntyi Uudessakaupungissa, ja perhe asui Myllykadulla. Crusellin ollessa kahdeksanvuotias perhe muutti NurmijärvellePerttulan kylään.
Crusell oli soitto-oppilaana Viaporin soittokunnassa 1788–1791, kunnes muutti 16-vuotiaana Ruotsiin. Siellä hän opiskeli musiikkia, toimi Tukholman hovisoittokunnassa vuodesta 1793 ja oli molempien henkikaartirykmenttien soittokuntien johtaja 1818–1833. Crusell oli taitava soittaja ja kävi Saksassa opiskelemassa ja esiintymässä 1798, 1803 (matka ulottui myös Pariisiin) ja 1811.
Crusellin puoliso vuodesta 1799 oli Anna Sofia Klemming (1778–1855).
Suomen armeijan sotilassoittokuntien yhteisenä kunniamarssina on ollut vuodesta 1978 Crusellin säveltämä marssi, jonka partituuri löydettiin vuonna 1975 Yliopiston kirjastosta. Se tunnetaan nimillä Marssi n:o 9, Kenthorn-marssi ja Crusellin marssi. Kappaleen nykyisen sovituksen on tehnyt puolustusvoimien silloinen ylikapellimestari Arvo Kuikka.
Huomionosoitukset
Crusell oli Tukholman Kuninkaallisen Musiikkiakatemian jäsen vuodesta 1801, ja hän sai Ruotsin Akatemian suuren mitalin vuonna 1833.
Uudessakaupungissa on vietetty vuodesta 1982 lähtien Crusellin kunniaksi vuosittaisia Crusell-viikkoja.
Dahlström, Fabian: ”Crusell, Bernhard Henrik (1775–1838)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 299–303. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6. Teoksen verkkoversio.
Palkisto, Janne: Säveltäjä-klarinetisti Bernhard Crusellin ammatillinen toiminta ja vuorovaikutus Ruotsissa 1795–1833. Diss. Turun yliopiston julkaisuja, B:568. Turun yliopisto, 2022. ISSN 0082-6987. ISBN 978-951-29-8732-0. Teoksen verkkoversio.