Carl Michael Bellman

Nykyään Carl Michael Bellman on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Carl Michael Bellman:stä on tullut keskeinen keskustelunaihe eri alueilla politiikasta populaarikulttuuriin. Koska Carl Michael Bellman on edelleen kiinnostuksen kohteena, tästä aiheesta käydään yhä enemmän keskustelua. Kuitenkin sen tärkeydestä huolimatta Carl Michael Bellman:stä on edelleen monia tuntemattomia ja ristiriitaisia ​​mielipiteitä, minkä vuoksi on välttämätöntä käsitellä tätä asiaa yksityiskohtaisesti analysoimalla sen eri puolia ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Carl Michael Bellman:n eri puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan.
Carl Michael Bellman
Per Krafft vanhempi 1779, Carl Michael Bellmanin muotokuva
Per Krafft vanhempi 1779, Carl Michael Bellmanin muotokuva
Henkilötiedot
Syntynyt4. helmikuuta 1740
Tukholma
Kuollut11. helmikuuta 1795 (55 vuotta)
Tukholma
Ammatti runoilija
Puoliso Lovisa Fredrica Bellman
Kirjailija
Äidinkieliruotsi
Pääteokset Fredmans Epistlar
Fredmans Sånger
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Carl Michael Bellman (4. helmikuuta 1740 Tukholma11. helmikuuta 1795 Tukholma) oli ruotsalainen runoilija ja muusikko, jota on kutsuttu myös Ruotsin kansallisrunoilijaksi.

Bellman aloitti kirjoittamalla juomalauluja ja satiirisia runoja, ja kääntämällä runoutta saksasta ja ranskasta. Kaikkiaan hän kirjoitti yli 1700 runoa, joista useimmat on sävelletty.

Hänen runoistaan tunnetuimman ryhmän muodostavat vuosina 1790 ja 1791 julkaistut kokoelmat Fredmanin epistoloita (Fredmans Epistlar) ja lauluja (Fredmans Sånger). Niihin Bellman keräsi runoja, joista suuren osan hän oli kirjoittanut jo 1760-luvulla.

Yksittäisistä Bellmanin lauluista tunnetuin on "Ukko Nooa" (Gubben Noach), joka on eräänlainen parodiamukaelma Raamatun Vanhan testamentin pohjalta. Myös Suomessa suosittu kevätlaulu ”Tuuli hiljaa henkäilee” (suomalainen teksti Olli Vuorinen) kuuluu Bellmanin lauluihin (Solen glimmar blank och trind, ep. 48).

Laulujen melodiat olivat yleensä sovitettuja ajan suosituista sävelmistä ja harvemmin Bellmanin täysin itse säveltämiä.

Lähteet

  1. a b Petri Liukkonen: Carl Michael Bellman (1740-1795) Authors Calendar. Viitattu 2.4.2016.
  2. Manner, Pertti: Bellmanin laulut, pelkkiä juomalaulujako vain ? (PDF) Lapin Lauluveikot. 2009. Arkistoitu 14.4.2016. Viitattu 2.4.2016.

Kirjallisuutta

  • Bellman, Carl Michael: Lauluja lasin läpi. Carl Michael Bellmanin epistoloita ja lauluja. Suomentanut Liisa Ryömä. Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 951-0-22082-5.
  • Bellman, Carl Michael: Bellman, lauluja ja epistoloita. (Suomennosvalikoima kokoelmista: Fredmans sånger 1791; Fredmans epistlar, 1790; Bacchi orden, 1932. Laulujen tekstit ruotsiksi ja suomeksi.) Suomentanut Reino Hirviseppä. Kuvat: Johan Tobias Sergel. Helsinki: Yliopistopaino, 1991. ISBN 951-570-076-0.
  • Bellman, Carl Michael: Fredmanin epistoloita. (Fredmans epistlar, 1790.) Suomentanut Unto Kupiainen. 3. painos (1. painos 1957). Hämeenlinna: Karisto, 1990. ISBN 951-23-2878-X.
  • Huldén, Lars: Ruusunpunainen suru. Carl Michael Bellmanin elämäkerta. (Carl Michael Bellman, 1994.) Suomentanut Seppo Mussalo. Helsinki: Yliopistopaino, 1999. ISBN 951-570-342-5.
  • Massengale, James: Ämneswennen & Hofskalden. Om sambandet mellan Olof von Dalin och Carl Michael Bellman. Falkenberg: Olof von Dalinsällskapet, 2013. ISBN 978-91-979149-6-3. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla