Nykymaailmassa Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto:stä on tullut erittäin tärkeä ja huomionarvoinen aihe. Ilmestymisestään lähtien Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto on herättänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön kiinnostuksen ja synnyttänyt monenlaisia keskusteluja, teorioita ja mielipiteitä. Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto on jatkossakin analyysin ja keskustelun kohteena useilla eri aloilla joko yhteiskuntavaikutuksensa, kulttuurivaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa, jotta voimme tarjota kattavan näkemyksen tästä jännittävästä ja kiistanalaista aiheesta.
Kartta Etelä-Norjan kansallispuistoista, Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto merkitty luvulla 12.
Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto on kansallispuistoOpplandin, Møren ja Romsdalin sekä Etelä-Trøndelagin läänien alueella Norjassa. Puisto on perustettu 1974. Kansallispuisto kattaa laajoja alueita Dovrefjellin vuoristosta. Kansallispuiston pinta-ala on 1 693 km². Ympäröivät muut suojelualueet mukaan luettuna suojelualueen pinta-ala on 4 367 km². Se on yksi suurimmista yhtenäisistä suojelualueista manner-Norjassa.
Alueen huomattavimmat vuoret ovat Snøhetta (2 286 metriä merenpinnasta), Storskrymten (1 985 m) ja Storkalken (1 880 m). Alueelle on 1930-luvulla siirretty amerikkalaisia myskihärkiä, joista on kehittynyt elinvoimainen kanta.
Snøhetta, alueen korkein vuori.
Dovrefjellin ylänkö. Etualalla eurooppatie E6.
Drivdalen-laakso
Snöfjellskollen (1 790 m), Svartdalskollen (1 777 m) ja Gjerdhöa (1 560 m)
