Eteläinen pallonpuolisko

Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Eteläinen pallonpuolisko, aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Eteläinen pallonpuolisko on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena useilla eri aloilla, niin akateemisella, yhteiskunnallisella, poliittisella kuin kulttuurisellakin tasolla. Ilmestymisestään lähtien Eteläinen pallonpuolisko on herättänyt suurta kiinnostusta sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutuksesta elämäämme. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Eteläinen pallonpuolisko:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Eteläinen pallonpuolisko keltaisella, Etelämannerta ei ole merkitty karttaan.
Eteläisen pallonpuoliskon kartta, jonka keskellä on etelänapa. Maanosista keskellä Etelämanner, ylhäällä vasemmalla Etelä-Amerikka, oikealla Afrikka ja alhaalla oikealla Australia sekä eteläistä Aasiaa.

Eteläinen pallonpuolisko on se maapallon osa, joka jää päiväntasaajan eteläpuolelle. Eteläisellä pallonpuoliskolla kesä on joulukuusta helmikuuhun ja talvi kesäkuusta elokuuhun.

Maanosista eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevat kokonaan Etelämanner ja Oseania. Lisäksi suurin osa Etelä-Amerikkaa sekä osia Afrikasta ja Aasiasta sijaitsee eteläisellä pallonpuoliskolla.

Eteläisellä pallonpuoliskolla on pohjoista pallonpuoliskoa selvästi vähemmän maapinta-alaa ja etäisyydet mantereiden välillä ovat pitkiä. Eteläisellä pallonpuoliskolla asuu vain 10–12 prosenttia koko maapallon väestöstä ja se on pohjoista pallonpuoliskoa harvempaan asuttu sekä vähemmän teollistunut.

Katso myös