Eugenio Montale
Tässä artikkelissa aiomme tutkia kaikkia Eugenio Montale:n puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Eugenio Montale on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen vuosien varrella, ja sen merkitys on edelleen ilmeinen eri alueilla. Seuraavilla riveillä tarkastelemme huolellisesti Eugenio Montale:n tärkeimpiä näkökohtia, sen kehitystä ajan myötä ja sen läsnäoloa nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi analysoimme sen vaikutusta eri aloilla tarjoamalla täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen Eugenio Montale:stä, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.
| Eugenio Montale | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. lokakuuta 1896 Geneva |
| Kuollut | 12. syyskuuta 1981 (84 vuotta) Milano |
| Ammatti | runoilija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | italia |
 Nimikirjoitus |
|
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
|
|
Eugenio Montale (12. lokakuuta 1896 Genova – 12. syyskuuta 1981 Milano) oli italialainen runoilija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1975. Nuorena hän opiskeli musiikkia haaveenaan tulla oopperalaulajaksi. Ensimmäisessä maailmansodassa Montale palveli jalkaväessä. Hänen nuoruudenrunojensa maisema on kotimaakunta Liguria. Sodan absurdius johti hänet surrealismin ja pessimismin pariin.
Montale oli kantava voima runoilijaryhmässä, joka kutsui itseään Hermeettiseksi seuraksi. Ryhmä tuotti täysin epäloogisia runoja, jotka kuvastivat absurdia ajatusta Sodasta, joka päättää kaikki sodat.
Teokset
- Ossi di seppia, Torino, Gobetti, 1925.
- La casa dei doganieri e altri versi, Firenze, Vallecchi, 1932.
- Poesie, Firenze, Parenti, 1938.
- Le occasioni, Torino, Einaudi, 1939.
- Finisterre. Versi del 1940-42, Lugano, Collana di Lugano, 1943.
- Quaderno di traduzioni, Milano, Edizioni della Meridiana, 1948.
- La bufera e altro, Venezia, Neri Pozza, 1956.
- Farfalla di Dinard, Venezia, Neri Pozza, 1956.
- Xenia. 1964-1966, San Severino Marche, Bellabarba, 1966.
- Auto da fé. Cronache in due tempi, Milano, Il Saggiatore, 1966.
- Fuori di casa, Milano-Napoli, Ricciardi, 1969; Collana SIS, Mondadori, 1973; Oscar Moderni, Mondadori, 2017.
- Satura. 1962-1970, Milano, A. Mondadori, 1971.
- Nel nostro tempo, Milano, Rizzoli, 1972.
- Diario del '71 e del '72, Milano, A. Mondadori, 1973.
- Sulla poesia, Milano, A. Mondadori, 1976.
- Quaderno di quattro anni, Milano, A. Mondadori, 1977.
- Altri versi e poesie disperse, Milano, A. Mondadori, 1981.
- Diario postumo. Prima parte: 30 poesie, Milano, A. Mondadori, 1991. ISBN 88-04-34169-6.
- Diario postumo. 66 poesie e altre, Milano, A. Mondadori, 1996. ISBN 88-04-41032-9.
Suomennokset
- Tuo minulle auringonkukka (Portami il girasole) suom. Hannamari Heino, Parkko 2018
Runosuomennoksia on julkaistu useissa antologioissa, ja samasta runosta voi olla eri versioita.
|
|
Lähteet
- ↑ The Nobel Prize in Literature 1975 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 25.9.2009. (englanniksi)
- ↑ Petri Liukkonen: Eugenio Montale. Authors' Calendar
- ↑ Eugenio Montale, (Arkistoitu – Internet Archive) Luettelo suomennetuista runoista, Linkki maailman runouteen, Runotietokanta, Lahden kaupunginkirjasto. Päivitetty 17.5.2021, viitattu 4.7.2021
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eugenio Montale Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
