Tässä artikkelissa FN FAL:tä lähestytään eri näkökulmista, jotta voidaan tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen näkymä tästä aiheesta/henkilöstä/päivämäärästä. Sen alkuperää, kehitystä, vaikutuksia yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia analysoidaan. Kierros tehdään FN FAL:een liittyvistä tärkeimmistä näkökohdista sekä tiedoista ja faktoista, joiden avulla lukija voi hankkia syvällistä tietoa aiheesta. Lisäksi mukana tulee asiantuntijoiden lausuntoja ja mielipiteitä, jotka rikastavat sisältöä ja antavat laajemman näkökulman. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava näkökulma FN FAL:een, joka on informatiivinen, mielenkiintoinen ja hyödyllinen lukijalle.
Kiväärin suunnitteli belgialainen asesuunnittelija Dieudonne J. Saive, ja sen prototyyppi valmistui vuonna 1951. Prototyypit suunniteltiin alun perin Isossa BritanniassaEnfield EM-2 - rynnäkkökivääriin kehitettyyn uuteen, keskitehoiseen kaliiperiin .280 British eli 7 x 43 mm. Se oli samalla ehdotus NATO-liittouman standardikaliiperiksi. Yhdysvallat ei hyväksynyt sitä vaan ajoi täysitehoista 7,62 x 51 -kaliiperia, jolle FN muunsi aseensa.
Ase otettiin tuotantoon vuonna 1953, ja se on ollut noin 70 maan palveluskiväärinä 2000-luvulle asti. Sitä on myös lisenssivalmistettu 10 maassa, ja sen yhteenlasketun valmistusmäärän arvioidaan olevan yli miljoona kappaletta.
FAL:sta valmistettiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Australiassa nimikkeellä L1A1, Etelä-Afrikan tasavallassaR1/R2/R3 mallinimillä ja Kanadassa nimikkeellä C1 niin sanottua tuumamitoitettua lisenssiversiota. Intialainen Ordnance Factory Board of India (OFB) valmistaa Intian puolustusvoimille L1A1-mallin kopiota nimikkeellä 1A1.