Nykyään Guassi on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Guassi:stä on tullut avainsana ihmisten sanavarastossa, koska se kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueet. Politiikasta, taloudesta, kulttuurista, terveydestä ja viihteestä Guassi on asettanut itsensä yleistä kiinnostavaksi aiheeksi, joka on synnyttänyt keskustelua, pohdintaa ja toimintaa eri aloilla. Tästä syystä on tärkeää analysoida perusteellisesti ja ymmärtää Guassi:n merkitys nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme Guassi:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan sekä mahdollisia tulevaisuudennäkymiä, joita tämän aiheen ympärille on visioitu.
Guassivärejä
Guassi eli peiteväri on läpikuultamaton vesiväri, jonka peittävä ominaisuus syntyy läpikuultavaa vesiväriä karkeammasta värijauheesta ja väriin lisätystä valkoisesta pigmentistä, esimerkiksi liidusta: sideaineena guassissa käytetään arabikumia.
Vesiväreistä poiketen guasseilla voi työskennellä tummasta vaaleaan, eli maalata ensin tummilla väreillä ja sitten lisätä vaaleampia kohtia. Guassi muistuttaa temperaa, mutta myös hyvin ohuella värillä tehtynä pastellimaalausta. Guassiväri on hyvä tehoste vesivärimaalauksessa. Paperin lisäksi hyvä maalauspohja on esimerkiksi silkki. Guassivärejä käytetään erityisesti tarkkuutta vaativien aiheiden maalaamiseen. Vedellä ohennettuna niitä voi käyttää myös retussiruiskuissa.
Anders Zorn, En premiär, 1888.
Vincent van Gogh, Mielisairaalan käytävä, 1889.
Friedrich Schwinge, Omakuva.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Guassi Wikimedia Commonsissa