Jota

Tämän päivän artikkelissa haluamme perehtyä Jota:een, aiheeseen, joka on noussut ajankohtaiseksi viime vuosina ja joka on vaikuttanut yhteiskuntaan eri tavoin. Jota on herättänyt suurta kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin suuren yleisön keskuudessa, se herättää keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja kulttuuriin. Koko artikkelin aikana tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Jota:een, analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja sen tuomia haasteita. Lisäksi tutkimme, kuinka Jota on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut nykyiseen sosiaaliseen dynamiikkaan. Älä missaa tätä täydellistä analyysiä, joka valaisee ilmiötä, joka edelleen kiehtoo ja vaikuttaa yhteiskuntaan.
Tämä artikkeli kertoo enspanjalaisesta kansanmusiikin lajista. Sanalla voidaan tarkoittaa myös Jamboree on the Air -tapahtumaa.
Aragonialainen jota, Gustave Dorén kaiverrus julkaistu vuonna 1874

Jota on espanjalaisen kansanmusiikin laji ja tanssi. Se on syntyisin Pohjois-Espanjan Aragonian alueelta, mutta nykyisin se esiintyy kautta Espanjan erilaisina variaatioina.

Alun perin jota saattoi olla osa hedelmällisyysrituaaleja. Sen saattoi myös mahdollisesti tuoda Espanjaan keskiajalla arabialainen runoilija Aben Jot, tai sen toi maahan joku juutalainen. Jotaa esitettiin tanssina ensimmäistä kertaa vuonna 1761. Se on edelleen suosittu tanssi aragonialaisissa kyläjuhlissa. Tanssiin osallistuvat yleensä vain miehet.

Jota alkaa tavallisesti instrumentaalisella osalla, jonka aikana tanssijat lyövät tahtia kastanjeteilla tai kitaralla. Aragoniassa käytetään säestyksessä tyypillisesti pientä kahdeksankielistä kitaraa guitarrillaa, näppäiltävää luuttusoitinta bandurriaa, triangelia, kastanjetteja ja tamburiinia. Muualla Espanjassa voidaan käyttää myös puhallinsoitin dulzainaa tai gaita-säkkipilliä. Kupletissa (copla) rytminlyönti lopetetaan, jotta yleisö kuulee laulun sanat.

Rytmiltään jota on kolmijakoinen ja luonteeltaan sankarillinen ja energinen. Se saattaa kertoa rakkaudesta tai arkipäivän elämästä, ominaisesti humoristisesta ja ironisesta näkökulmasta.

Lähteet

  1. a b c d Kulttuuria 14.6.2012. Yle. Viitattu 11.10.2016.