Kaoliini

Tämä artikkeli käsittelee ongelmaa Kaoliini:stä, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina. Kautta historian Kaoliini on ollut eri tieteenalojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena, ja se on ollut keskustelun ja pohdinnan lähde yhteiskunnalle yleensä. Ymmärtääksemme paremmin Kaoliini:n merkitystä nykyisessä kontekstissa analysoidaan erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme saada kattavan näkemyksen tästä aiheesta. Samoin selvitetään Kaoliini:n tutkimuksen vaikutuksia eri alueilla, kuten kulttuurissa, politiikassa, tieteessä, mm. Kattavan analyysin avulla pyritään tarjoamaan lukijalle laaja ja päivitetty näkemys Kaoliini:stä, tarjoamalla uusia pohdintoja ja tietoa, jotka rikastavat tämän ilmiön ymmärrystä.
Kaoliini

Kaoliini (H2Al2Si2O8 H2O tai Al2Si2O5(OH)4) on vaalea tai harmahtava alumiinisilikaattien heikosti kovettunut seos, joka on muodostunut pääasiassa kaoliiniryhmän mineraaleista ja sisältää etenkin kaoliniitti-nimistä savimineraalia ym. hienosuomuisia mineraaleja. Kaoliinia syntyy maasälpäpitoisten kivilajien rapautumisessa tai hydrotermisessa muuttumisessa. Kaoliini on myös yleisnimitys, jolla suomen kielessä tarkoitetaan usein sekä mineraalia kaoliniitti että maalajia kaoliinisavi. Kaoliinin CAS-numero on 1332-58-7. Kaoliini on läpinäkyvä tai läpikuultava ja siinä voi olla helmiäiskiilto. Nimitys kaoliini pohjautuu kiinalaiseen Kao Lin -nimiseen paikkakuntaan.

Kaoliinia käytetään posliinituotteiden valmistuksessa sekä tulenkestävien tiilien valmistuksessa ja täyteaineena ja päällystyspigmenttinä paperiteollisuudessa.

Suomen kaoliiniesiintymät sijaitsevat Virtasalmella, Puolangalla ja Sallassa.

Merkittävimmät esiintymisalueet

Lähteet

  1. Chris Pellant: ”Kaolinite”, Rocks and minerals, s. 163. Lontoo: Dorling Kindersley, 1992. ISBN 0-86318-810-9. (englanniksi)
  2. Lääketieteen termit, s. 280. 4. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 2002. ISBN 951-656-091-1.

Aiheesta muualla