Kieliopillinen luku

Tämän päivän artikkelissa puhumme Kieliopillinen luku:stä, aiheesta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Kieliopillinen luku on aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua, koska sillä on suuri vaikutus elämämme eri puolille. Kieliopillinen luku:llä on olennainen rooli ihmisten jokapäiväisessä elämässä sen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin, sen merkitykseen kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Kieliopillinen luku:een, tavoitteenamme ymmärtää paremmin sen merkitys ja vaikutus nykymaailmassa.

Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää. Useimmissa kielissä on yksikkö (singulaari) ja monikko (pluraali). Monissa kielissä on kuitenkin myös ns. monikollisia sanoja (plurale tantum), joita käytetään vain monikossa. Jotkut kielet kuten kiina eivät merkitse monikollisuutta, vaan se on pääteltävä asiayhteydestä. Joissain kielissä on lisäksi kaksikko (duaali) tai jopa kolmikko (triaali), jotka ilmaisevat täsmällistä määrää asioita tai esineitä.

Kielissä on persoonapronominit ovat usein sekä yksikössä että monikossa. Jos kielessä yleensä on muita numeruksia, niin ne ilmenevät ainakin persoonapronomineissa. Esimerkiksi saamen kielessä on kaksikkopronominit, jotka tarkoittavat täsmälleen kahta henkilöä (esimerkiksi pohjoissaameksi moai 'me kaksi'), mutta substantiiveilla ei ole kaksikkomuotoja. Myös verbeillä voi olla persoonamuotoja, jotka ilmaisevat luvun.

Lähteet

  • Itkonen, Terho: Suomen numerus strukturalistin näkökulmasta. Virittäjä, 1962, 66. vsk, nro 2, s. 173.