Kuormasto

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Kuormasto:n kiehtovaan maailmaan, tutkia sen eri puolia ja pohtia sen merkitystä ja vaikutusta elämäämme. Kautta historian Kuormasto:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa, ja se on vaikuttanut tapaamme, jolla elämme, ajattelemme ja suhtaudumme ympäröivään maailmaan, ja muovannut sitä. Kattavan ja rikastavan analyysin avulla tutkimme Kuormasto:n useita ulottuvuuksia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Samoin uppoudumme asiantuntijoiden erilaisiin näkökulmiin ja mielipiteisiin aiheesta tavoitteenamme tarjota kattava ja yksityiskohtainen näkemys Kuormasto:stä ja sen merkityksestä nykyään. Tämä artikkeli on epäilemättä ainutlaatuinen tilaisuus sukeltaa Kuormasto:n jännittävään universumiin ja ymmärtää sen todellista merkitystä elämässämme.
Kuormasto, Edwin Forbesin kuparietsaus vuodelta 1876.

Kuormasto, myös huoltokolonna, tarkoittaa sotilasyksiköiden mukana liikkuvaa huoltoa.

Kuormasto on sotilaallisia huoltokuljetuksia suorittavan kuljetusyksikön tai kuljetusosaston vanhentunut nimitys. Sanan merkitys voitiin 1930-luvulla määritellä joko ahtaammin, jolloin kuormastoon sisältyi vain hevosvetoisia ajoneuvoja, tai laajemmin, jolloin siihen katsottiin kuuluvan myös moottoriajoneuvoja.

Tarve erilliselle kuormastolle tuli yksiköiden kasvun mukana. Pienet yksikkö saattoivat tehdä hyvin pitkiä matkoja turvautuen pelkästään ympäristön tarjoamaan ruokaan ja veteen, mutta huoltaminen kävi vaikeaksi armeijoiden koon kasvaessa. Aseiden ja varusteiden, kuten painavien haarniskojen kehitys ja tuliaseiden mukaantulo kasvattivat sotilaiden tarvitseman materiaalin määrää. Kuormastosta tuli elinehto pitkille vastustajan alueelle ulotetuille sotaretkille. Tämän vuokse se oli usein tärkeä kohde vastustajan sotatoimille.

Kuormastot puolestaan kasvoivat armeijoiden mukana. Esimerkiksi Ononjoen taisteluun päättyneellä sotaretkellä vuonna 1410 keisari Yonglen joukkoihin sanotaan kuuluneen jopa 300 000 miestä ja 30 000 vankkurin kuormasto.

Menneinä aikoina kuormasto koostui yleensä vetoeläinten, kuten hevosten ja härkien vetämistä vankkureista, mutta muitakin kuljetusmuotoja oli. Ristiretkellään 1100-luvulla Rikhard I Leijonamieli marssi Levanttiin autiomaan halki. Koska matka olisi ollut vaikeakulkuinen vankkureille ja niitä vetäville eläimille, turvautui hän laivoihin, jotka huolsivat hänen rannikon läheisyydessä kulkevia joukkojaan.

Lähteet

  • Luther Carrington Goodrich, Zhaoying Fang: Dictionary of Ming Biography, 1368-1644. Columbia University Press, 1976. ISBN 0231038011.

Viitteet

  1. ↑ Uusi tietosanakirja. Osa 11, palsta 631, hakusana kuormasto. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1962.
  2. ↑ Iso tietosanakirja. Osa 7, palsta 338–339, hakusana kuormasto. Helsinki: Otava, 1934.
  3. ↑ Dictionary of Ming Biography s.12-15

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot