Närpiönjoki

Nykymaailmassa Närpiönjoki:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Närpiönjoki on asettunut keskeiseksi teemaksi jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Olipa kyseessä ammatillinen, akateeminen tai henkilökohtainen, Närpiönjoki on saavuttanut ratkaisevan merkityksen ja on synnyttänyt keskusteluja ja keskusteluja sen vaikutuksista ja seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme Närpiönjoki:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi analysoimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä Närpiönjoki:stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Närpiönjoki
Närpes å
Närpiönjoki Närpiön Skrattnäsissä kesäkuussa 2015.
Närpiönjoki Närpiön Skrattnäsissä kesäkuussa 2015.
Alkulähde Kivi- ja Levalammen tekojärvi
Laskupaikka Kaskinen, Knåpfjärden, Selkämeri
62°24′25″N, 21°17′41″E
Maat Suomi
Pituus 75 km
Alkulähteen korkeus 78,5 m
Valuma-alue 991,92  km²

Närpiönjoki (ruots. Närpes å, yläjuoksulla suom. Närvijoki) on Närpiönjoen vesistön Selkämereen laskeva joki Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa Kurikan ja Närpiön kuntien alueella. Joki saa alkunsa Kivi- ja Levalammen tekojärvestä Laihian ja Kurikan rajalta entisen Jurvan kunnan alueella ja virtaa Jurvassa Rannankylän, Kestin, Järvenpään ja Närvijoen kylien sivuitse. Närpiössä joki virtaa Pirttikylän ja Ylimarkun kirkonkylien ja Närpiön keskustaajaman kautta ja laskee Västerfjärdenin säännöstelyaltaaseen lähellä Kaskisten kaupunkia. Joen pituus on noin 75 kilometriä, valuma-alue 992 km² ja korkeusero noin 80 metriä.

Närpiönjoen suurin sivujoki on Teuvan puolelta alkunsa saava Lillån, joka on yläjuoksulla nimeltään Itäjoki. Myös Pirttikylässä jokeen laskee pohjoisesta toinen Lillån-niminen joki. Kivi- ja Levalammen tekojärven ohella toinen vesistöalueen järvistä on Säläisjärvi Jurvassa. Aiemmin on joen laajentumana ollut myös nykyään kuivattu Jurvanjärvi Jurvan Järvenpään kylän pohjoispuolella. Vesistö on säännöstelty. Säännöstelyn tarkoituksena on ollut turvata raakaveden saanti Metsä-Botnian Kaskisten sellutehtaalle.

Lähteet

Viitteet

  1. a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  2. Närpiönjoen vesistöalue (39) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.2.2023.