Nykymaailmassa O on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen. O:stä on tullut laajaa yleisöä kiinnostava aihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai ammattimaisen merkityksensä vuoksi. Lisätietoa O:stä ei ole vain tapa laajentaa tietämystämme, vaan myös ymmärtää paremmin ympäröivää maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät O:een, analysoimalla sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia eri alueilla ja tulevaisuuden näkökulmia, joita tämä aihe tarjoaa meille.
Tämä artikkeli käsittelee latinalaista kirjainta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Pitkälle o:lle kreikassa oli erillinen kirjain oomega (Ω, ω) todennäköisesti koska vokaaleja erotti paitsi kvantiteetti myös laatu: omikronin Ο otaksutaan olleen puolisuppea ja oomegan Ω puoliväljä . Oomega oli kreikkalaisten lisäyksiä aakkostoon eli sille ei ole edeltäjää seemiläisissä kirjaimistoissa. Muita tällaisia olivat ypsilon, fii, khii ja psii. Kaikki sijoitettiin aakkosjärjestyksessä aivan loppuun.
O suomen kielessä
O-kirjaimella merkitään suomen kielessä pyöreää välistä takavokaalia .
O muissa kielissä
Kaikissa latinalaista kirjaimistoa käyttävissä kielissä O vähintään alun perin on osoittanut pyöreää välistä (kielen mukaisesti puolisuppeaa tai puoliväljää) takavokaalia, mutta äänteenmuutosten seurauksena kytkös on voinut horjua.
↑Bonfante, Larissa: The scripts of Italy. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.): The world’s writing systems, s. 297–311. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
↑Swiggers, Pierre: Transmission of the Phoenician script to the west. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.): The world’s writing systems, s. 261–270. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
↑O’Connor, M.: Epigraphic Semitic scripts. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.): The world’s writing systems, s. 88–107. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
↑ abSwiggers, Pierre: Transmission of the Phoenician script to the west. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.): The world’s writing systems, s. 261–270. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
↑Threatte, Leslie: The Greek alphabet. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.): The world’s writing systems, s. 271–280. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
↑ abTuttle, Edward: Romance languages. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.): The world’s writing systems, s. 633–642. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
↑ abSenner, Wayne M.: Germanic languages. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.): The world’s writing systems, s. 642–651. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
↑McManus, Damian: Celtic languages. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.): The world’s writing systems, s. 655–660. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.
↑Comrie, Bernard: Languages of eastern and southern Europe. Teoksessa: Peter T. Daniels & William Bright (toim.): The world’s writing systems, s. 663–689. Oxford University Press, New York & Oxford 1996.