Puolan käytävä

Nykyään Puolan käytävä on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Puolan käytävä on kiinnittänyt monien ihmisten huomion joko historiallisen merkityksensä, ihmisten elämässä tai maailmaan kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään sen vaikutuksiin eri alueilla Puolan käytävä on synnyttänyt keskustelua, ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja loputonta tutkimusta. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Puolan käytävä:een, analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykyään. Lisäksi tutkimme, kuinka Puolan käytävä on vaikuttanut yhteiskuntaan ja kuinka se on edelleen monien kiinnostava aihe.
Puolan käytävä 1923. Saksa vihreällä, Danzigin vapaakaupunki oranssilla.

Puolan käytävä (saks. Polnischer Korridor; puol. Korytarz gdański, województwo pomorskie) oli Versailles’n rauhansopimuksessa vuonna 1919 syntynyt, maailmansotien välisen ajan Puolalle kuulunut alue nykyisen Poznańin ja Länsi-Preussin välisellä alueella. Puolan käytävä mahdollisti Puolan yhteyden Itämerelle, mutta samalla se erotti Saksalle kuuluneen Itä-Preussin muusta Saksasta. Puolan käytävän ja Itä-Preussin väliin jäi lisäksi Danzigin vapaakaupunki.

Puolan käytävä oli jatkuvana kiistakapulana Saksan ja Puolan välillä koko käytävän olemassaolon ajan eli vuoteen 1939 saakka. Ranskan marsalkka Ferdinand Foch oli jo Versailles’n rauhansopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä osoittanut kävelykepillään suurelta Euroopan seinäkartalta Danzigia ja ennustanut, että ”uusi maailmansota alkaa täältä”.

Toisen maailmansodan jälkeen Länsi-Preussi, Itä-Preussin eteläosa ja Danzigin vapaakaupunki liitettiin Puolaan, joka sai laajan yhteyden Itämereen. Siihen asti käytävänä ollut alue menetti käytävän luonteensa.

Lähteet

  1. a b Aaro Pakaslahti: Talvisodan poliittinen näytelmä, s. 43. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.