Raisionlahti

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Raisionlahti:n maailmaan ja tutkia sen alkuperää, sen merkitystä nykyään ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Raisionlahti on kiinnittänyt laajan yleisön huomion alan asiantuntijoista niihin, jotka ovat vasta alkaneet havaita sen tärkeyttä. Näillä linjoilla analysoimme Raisionlahti:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin ja käsittelemme sen vaikutusta kulttuuriin, talouteen ja teknologiaan. Samoin perehdymme Raisionlahti:n ympärillä esiin tulleisiin erilaisiin näkökulmiin ja mielipiteisiin tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Kuva otettu Raisionlahden pohjukassa Piuhanjoen ylittävältä kävelysillalta etelään päin.
Raisionlahden uloimpaa osaa, jossa sijaitsee STX Europen Pernon telakka. Kuvassa M/S Oasis of the Seas.

Raisionlahti on Varsinais-Suomessa sijaitseva matala ja liejupohjainen, voimakkaasti ihmistoiminnan seurauksena rehevöitynyt merenlahti, joka on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi ja kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Raisionlahden pohjukka ja Raision eli Hahdenniemen venesatama, sekä uloimmasta osasta läntinen puoli kuuluvat Raisiolle, kun loput uloimmasta osasta Turulle, mukaan lukien Pernon telakka. Raisionlahdesta on rauhoitettu 28 hehtaarin kokoinen alue luonnonsuojelulain perusteella ja 74 hehtaarin alue lintuvesien suojeluohjelmaan.

Raisionlahden perukassa jonne Piuhanjoki laskee, vedenvaihto on rajoittunutta. Lahteen laskee myös pienempi Järvenoja.

Vedenlaatu ja pohja

Raisionlahden ylittävä kantatie 40 ja seututie 185 penkereineen vähentävät merkittävästi veden virtausta lahden pohjukkaan. Alueella toimivan Meyer Turku Oy:n telakan (Pernon telakka) ja suuren pienvenesataman takia alueella tehdään toistuvia ruoppauksia. 2000-luvulla veden hygieenin tila on vaihdellut välttävästä tyydyttävään. Vielä 2000-vuosikymmenen puolessa välissä lahden suulle johdettiin Raision kaupungin keskuspuhdistamon käsitellyt jätevedet. Lahden veden laatua on seurattu velvoitetarkkailututkimuksin 1970-luvulta lähtien. Raision jätevedenpuhdistamon sulkemisen jälkeen lahden hygieeninen tila on parantunut nopeasti. Talvella 2009/2010 tehdyissä mittauksissa lahden hygieenisen tilan todettiin parantuneen: indikaattoribakteerien määrä desilitrassa Raisionlahden vettä oli laskenut aiemmasta tuhannesta kymmeneen.

Lahden pohjasedimenttien haitta-ainepitoisuudet ovat erittäin suuria. Vuosien 2000–2006 tammi-helmikuussa otetuissa näytteissä selviää a-klorofylli pitoisuuden olleen 43 μg/l, kokonaisfosforin 72,5 μg/l, kokonaistypen 1 895 μg/l ja näkösyvyyden 0,4 metriä.

Linnusto

Raisionlahti kuuluu Varsinais-Suomen merkittävimpiin muuttolintujen levähdys- ja ruokailupaikkoihin ja se on kävijämäärältään Raision suosituin luontokohde. Lahden nykyinen lintutorni on tarkoitus purkaa ja tehdä sen tilalle samaan paikkaan isompi kustannusarvioltaan 30 000–40 000 euron lintutorni kevääksi 2018. Lahden linnusto on runsas ja monipuolinen. Se on muuttavien vesilintujen ja kahlaajien suosima.

Lähteet

  1. ↑ a b Lounais-Suomen ympäristökeskus: Lupapäätös: Aker Finnyards Oy LSY-2006-Y-70 ymparisto.fi. 8.9.2006. Viitattu 28.6.2009.
  2. ↑ a b Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 22.5.2010.
  3. ↑ a b Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristölupapäätös: Rehuraisio Oy LOS-2003-Y-1323-111 ymparisto.fi. 28.9.2007. Viitattu 28.6.2009.
  4. ↑ Lounais-Suomen ympäristökeskus: Lintuvesien suojeluohjelma ymparisto.fi. 8.8.2005. Viitattu 28.6.2009.
  5. ↑ a b Lounais-Suomen ympäristökeskus: Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelmaehdostus ymparisto.fi. 20.10.2008. Viitattu 28.6.2009.
  6. ↑ Rajala, Ossi: Raisionlahti puhdistui. Rannikkoseutu, 16.5.2010, nro 29, s. 3. Raisio: Suomen Paikallisanomat Oy.
  7. ↑ Vehmanen, Jukka: Raisionlahdelle isompi lintutorni. Turun Sanomat, 5.10.2017. TS-Yhtymä Oy.
  8. ↑ Markku Lappalainen: Lintupaikat: Raisionlahti 12.5.1997. Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.. Arkistoitu 10.5.2009. Viitattu 28.6.2009.

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot