Sähkökatkos

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Sähkökatkos, joka on erittäin tärkeä ja kiinnostava nykyään. Sähkökatkos on jo pitkään kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion vaikutuksensa ansiosta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Artikkelin aikana analysoidaan erilaisia ​​näkökulmia, tutkimuksia ja pohdintoja Sähkökatkos:stä, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys aiheesta. Lisäksi Sähkökatkos:een liittyviä mahdollisia ratkaisuja, edistysaskeleita ja haasteita tutkitaan tarkoituksena edistää vuoropuhelua ja kriittistä pohdintaa tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Sähkökatkoksen aiheutuminen: voimalinjoille kaatunut puu väänsi linjat yhteen, aiheuttaen valokaaren ja lopulta pylväässä olevan muuntajan ylikuormittumisen ja räjähtämisen.

Sähkökatkoksella tarkoitetaan häiriötä, jolloin sähkön jakelu keskeytyy. Katkos voi levittäytyä joskus laajalle alueelle, jolloin jopa tuhannet taloudet ovat vailla verkosta saatavaa sähköä. Jos sähkökatkos koskee yksittäistä taloutta, kannattaa tarkistaa asunnon sähkökeskuksen sulakkeet.

Syyt

Sähkökatkoksen voi aiheuttaa esimerkiksi oikosulku tai ilmastollinen syy, kuten ukkosen aiheuttama ylijännite tai myrsky, jolloin puita voi kaatua sähkölinjoille.

98–99 prosenttia sähkökatkoksista saa alkunsa sähkönjakeluverkossa. Katkoksia voitaisiin siis välttää hankkimalla energia käyttöpaikan läheltä.

Seuraukset ja suojautuminen

Pahimmillaan sähkökatkos voi johtaa jopa ihmishenkien menettämiseen. Tämän estämiseksi sairaaloissa on sähkökatkosten varalta omat varavoimalat, joista saadaan virta sairaalalaitteisiin ja elintoimintoja ylläpitäviin laitteisiin katkoksen sattuessa. Myös esimerkiksi ydinvoimaloissa ovat omat varavoimalat siltä varalta, että sähköverkot pettävät, tai sattuu jokin muu onnettomuus joka katkaisee sähköt voimalan välttämättömistä, reaktoria ohjaavista ja sen toimintaa ylläpitävistä laitteista.

Myös sähkön jakeluasemat ovat akkuvarmistettu, jolloin mahdollistetaan sähkönjakelun ohjaus etänä. Akkuvarmistus sähköasemilla ei kuitenkaan mahdollista keskeytyneen sähkönjakelun tilapäistä sähköntoimitusta sähkönkäyttäjille, eli kuluttajille. Lisäksi sähkönjakeluun tarvittavat kojeet ovat sähköasemilla useimmiten kahdennettu, jolloin toisen vikaantuessa, voidaan jakelua jatkaa, kunnes hajonnut koje vaihdetaan ehjään.

Hätäverkko

Monissa julkisissa ja suurissa rakennuksissa myös käytetään erillistä, sähköverkosta erotettua hätäverkkoa, joka saa virran rakennuksen sähköhuoneessa sijaitsevista akuista. Vaikka varsinaisen sähköverkon virta katkeaisi, hätäverkko toimii edelleen akkujen ansiosta, ja sen tarkoitus on muun muassa pitää hätävalaisimet toiminnassa.

Hätäverkon johdot ovat aina kirkkaanpunaisia, ja erottuvat näin helposti muun verkon tavallisesti valkoisista tai harmaista johdoista.

Sähköyhtiöiden korvausvelvollisuus

Jos sähkökatkos kestää yli 12 tuntia, tulee sähkölaitoksen maksaa asiakkaalle korvaus, joka on 10 prosenttia vuotuisesta verkkopalvelumaksusta. Jos katkos kestää yli viisi vuorokautta, keskeytyksestä maksettava korvaus on vuotuisen verkkopalvelumaksun suuruinen. Vaikka katkos ei kestäisikään 12 tuntia, korvausta voi hakea, esimerkiksi jos katkos aiheuttaa taloudellista vahinkoa.

Katso myös

Lähteet

  1. http://www.rmi.org/sitepages/pid467.php (Arkistoitu – Internet Archive) Lovins, Sheikh & Markevich: Forget Nuclear
  2. Sähkönmyyjän vaihtaminen helpottuu ja käyttäjille maksetaan korvaus sähkökatkosta 4.9.2003. Kuluttajavirasto. Viitattu 1.1.2012.

Aiheesta muualla