Sveitsin liittokokous

Nykymaailmassa Sveitsin liittokokous on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Sveitsin liittokokous on onnistunut vangitsemaan niin asiantuntijoiden kuin fanien huomion ja kiinnostuksen joko yhteiskuntavaikutuksensa, kulttuurivaikutuksensa tai taloudellisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa analysoimme kattavasti kaikkia Sveitsin liittokokous:een liittyviä puolia ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia. Lisäksi tarkastelemme yksityiskohtaisesti sen roolia nykyisessä tilanteessa sekä mahdollisia tulevaisuuden ennusteita, joita sen läsnäolo globaalilla näyttämöllä voisi syntyä. Samoin käsittelemme Sveitsin liittokokous:n eri näkökulmia ja mielipiteitä, jotta voimme tarjota lukijoillemme täydellisen ja vivahteikkaan yleiskatsauksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Liittokokous
Logo
Logo
Liittokokoustalo, Bundeshaus.
Liittokokoustalo, Bundeshaus.
Tyyppi kaksikamarinen
Perustettu 1848
Edustajia alahuone: 200
ylähuone: 46
Viimeisimmät vaalit 22. lokakuuta 2023
Kokoontumis­paikka Bern
Kotisivut

Liittokokous (saks. Bundesversammlung, ransk. Assemblée fédérale, ital. Assemblea federale, retoromaaniksi Assamblea federala) on Sveitsin parlamentti eli lakiasäätävä kansanedustuslaitos. Se on kaksikamarinen; alahuoneessa eli kansallisneuvostossa (saks. Nationalrat, ransk. Conseil National, ital. Consiglio Nazionale, retoromaaniksi Cussegl Naziunal) on 200 jäsentä, ja ylähuoneessa (saks. Ständerat, ransk. Conseil des Etats, ital. Consiglio degli Stati, retoromaaniksi Cussegl dals Stadis) 46 jäsentä, kaksi jokaisesta kantonista ja yksi entisistä puolikantoneista. Kummankin kamarin vaalikausi on neljä vuotta.

Historiaa

Nykymuotoisen Sveitsin liittovaltion perustuslaki on vuodelta 1848. Samana vuonna pidettiin ensimmäiset liittokokousvaalit. Niissä valittiin kansallisneuvostoon 111 edustajaa ja parlamentin ylähuoneeseen 44 edustajaa. Vaaleissa saivat äänestää yli 20-vuotiaat miespuoliset Sveitsin kansalaiset. Kansallisneuvostoon tuli valituksi 87 liberaalia, 14 konservatiivia ja 10 poliittisen keskustan edustajaa.

Kansallisneuvosto

Kansallisneuvoston jäsenet valitaan kantoneittain väkiluvun suhteessa kuitenkin niin, että pienimmilläkin kantoneilla on vähintään yksi edustaja.

Vuoden 2019 vaaleissa edustajia tuli valituiksi 11 puolueesta tai ryhmittymästä, joista suurimmat olivat SVP (Sveitsin kansanpuolue), 53 edustajaa; SP (Sveitsin sosiaalidemokraattinen puolue), 39 edustajaa; FDP (Sveitsin liberaalipuolue), 29 edustajaa ja GPS (Vihreä puolue), 28 edustajaa.

Lähteet

  1. Die ersten Parlamentswahlen 1848 (Liittokokousvaalien historiaa valtion virallisella tiedotussivustolla) ch.ch. Arkistoitu 27.10.2019. Viitattu 3.11.2019. (saksaksi)
  2. Änderungen bei der Sitzverteilung auf die Kantone für die Nationalratswahlen 2019 (Liittoneuvoston tiedote 30.8.2017) admin.ch. Viitattu 30.11.2019. (saksaksi)
  3. Nationalratswahlen: Mandatsverteilung nach Parteien (Excel) (Kansallisneuvoston paikkajako puolueittain 1919–2019) bfs.admin.ch. 29.11.2019. Viitattu 30.11.2019. (saksaksi)

Aiheesta muualla