Tänään perehdymme jännittävään ja asiaankuuluvaan aiheeseen, joka on herättänyt monien huomion: Ville Tavio. Ville Tavio on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Tämän artikkelin aikana tutkimme Ville Tavio:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta taustasta sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään. Syvän ja harkitun analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Ville Tavio:n tämän päivän tärkeyden ja merkityksen sekä sen potentiaalin tulevaisuudessa. Lyhyesti sanottuna, uppoudumme matkaan, jolla löydämme Ville Tavio:n rikkauden ja monimutkaisuuden ja käsittelemme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja rikastaaksemme tietoamme tästä kiehtovasta aiheesta.
Ennen poliittista toimintaansa Tavio on työskennellyt juristina ja yrittäjänä. Hän valmistui Turun yliopistosta oikeustieteen maisteriksi vuonna 2012 ja perusti sen jälkeen oikeudenkäynteihin erikoistuneen lakitoimiston Tavio Law'n. Tavion isä ja isoisä ovat myös olleet juristeja.
Perussuomalaisten jäseneksi hän liittyi vuonna 2012.
Ensimmäisen eduskuntavaalikampanjansa aikana Tavio kirjoitti vuonna 2015 oman maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa Vastuullisempi maahanmuuttopolitiikka -ohjelma – 10 maahanmuuton ongelmaa ja ratkaisua. Ohjelmassaan Tavio kertoi tavoitteensa olevan, että maahanmuutto pidetään sellaisella tasolla ja luonteeltaan sellaisena, että se ei aiheuta uhkaa kansalliselle identiteetille eikä Suomen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle.
Tavion ensimmäinen lakialoite koski rikoslain 2. luvun muuttamista, ja Tavio itse kutsui aloitteessa esitettyä muutosideaa "karkotusautomaatiksi". Tavio esitti, että ulkomaalainen, joka tuomitaan vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen, käännytetään ja karkotetaan sekä määrätään maahantulokieltoon toistaiseksi, ellei ole olemassa erityisen painavia vastasyitä.
Tavio jätti 25. lokakuuta 2018 eduskunnassa toimenpidealoitteen, jolla vaadittiin hallitusta tuomaan kiireellisesti YK:n GCM-sopimukseen liittyminen eduskunnan täysistuntoon käsiteltäväksi.
Vuonna 2019 Tavio esitti toiveen vainottujen kristittyjen asettamisesta etusijalle, jos turvapaikkajärjestelmän ja pakolaiskiintiön olemassaoloa jatketaan Suomessa.
Työ- ja yrittäjyyspolitiikka
Tavion mielestä poliittisten päättäjien tulee kannustaa ihmisiä yrittämään ja epäonnistuneita yrittäjiä pitää kannustaa yrittämään uudelleen kokemuksestaan viisastuneena. Tavio on toivonut kesäkuussa 2016 jättämässään kirjallisessa kysymyksessä henkilökohtaisen konkurssimenettelyn ottamista käyttöön Suomessa, jotta konkurssin tehneet yrittäjät eivät ajautuisi vuosikausiksi velkavankeuteen.
Korkean arvonlisäveron tuoma rasitus voi Tavion mukaan olla kohtalokas monille pienyrityksille. Huhtikuussa 2016 Tavio jätti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän kannatti yrittäjien arvonlisäveron alarajan nostamista.
Tavio kannattaa EU/ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman työrajoitusten eli saatavuusharkinnan säilyttämistä, jota enemmistö kansanedustajista vastusti allekirjoittamalla saatavuusharkinnan poistamista koskeneen lakialoitteen vuonna 2017.
Kielipolitiikka
Helmikuussa 2016 Tavio ja muut perussuomalaisten turkulaiset kaupunginvaltuutetut jättivät valtuustoaloitteen alueellisen kielikokeilun järjestämisestä Turussa. Aloitteessa ehdotettiin, että turkulaisoppilaat voisivat halutessaan valita toisen kielen opinnot ruotsin tilalle.
Turvallisuuspolitiikka
Tavio vastusti Suomen Nato-jäsenyyttä vuonna 2017 ja esitti silloin toiveen, että perussuomalaiset olisi puolueena vahvasti Nato-jäsenyyttä vastaan.
Liikennepolitiikka
Tavio on vastustanut valtion raideliikennetoiminnan pilkkomista osiin. Vuonna 2017 Sipilän hallitus päätti pilkkoa valtion junayhtiö VR-Yhtymän neljään osaan luopumatta kuitenkaan VR:n omistuksesta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla päätettiin toteuttaa raideliikenteen henkilöliikenteen kilpailutus nopealla aikataululla. VR:n junat päätettiin siirtää perustettavaan uuteen kalustoyhtiöön, josta valtio antaa ne yksityisten yritysten käyttöön. VR:n hallintoneuvoston puheenjohtajana Tavio vastusti näitä aikeita. Tavio varoitti, että rautateiden matkustajaliikenteessä tullaan näkemään "kermankuorintaa", jos yksityisyritykset ajavat kannattavat junareitit voittoa tehden mutta valtio ajaa hiljaisemmat kannattamattomat yhteydet tappiollisesti.
Sukupuolineutraali avioliitto
Tavio on sanonut eduskunnassa, että hän kannattaa "homoparien yhtäläisiä, juridisia avio-oikeuksia". Tavio kuitenkin korosti samassa yhteydessä, että kirkolla tulee hänen mielestään olla oikeus päättää vihkimisistä. Helmikuussa 2017 Tavio äänesti eduskunnassa Aito avioliitto -kansalaisaloitetta vastaan. Tavio äänesti eduskuntaryhmän ryhmäpäätöksen vastaisesti ja sai toiminnastaan huomautuksen eduskuntaryhmältä.
1 Pirkko Ruohonen-Lerner siirtyi Euroopan parlamenttiin, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Leena Meri. 2 Maria Tolppanen erosi perussuomalaisista kesäkuussa 2016 ja liittyi sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään. 3 20 edustajaa siirtyi Uusi vaihtoehto -ryhmään kesäkuussa 2017. 4 Veera Ruoho muodosti oman eduskuntaryhmän kesäkuussa 2017, mutta siirtyi myöhemmin kokoomuksen eduskuntaryhmään. 5 Ritva Elomaa siirtyi Uusi vaihtoehto -ryhmään kesäkuussa 2017, mutta siirtyi myöhemmin takaisin perussuomalaisiin. 6 Arja Juvonen muodosti oman eduskuntaryhmän kesäkuussa 2017, mutta siirtyi myöhemmin takaisin perussuomalaisiin.