Vladimir Tatlin

Vladimir Tatlin on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion vuosien varrella. Sukupolvien yli ulottuvalla vaikutuksella Vladimir Tatlin on ollut keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena useilla alueilla. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Vladimir Tatlin kiehtoo edelleen niin asiantuntijoita kuin harrastajiakin. Tässä artikkelissa tutkimme Vladimir Tatlin:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta merkityksestä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla yritämme ymmärtää paremmin Vladimir Tatlin:n vaikutusta elämäämme ja edelleen.
Vladimir Tatlin.

Vladimir Jevgrafovitš Tatlin (ven. Влади́мир Евгра́фович Та́тлин; 28. joulukuuta (J: 16. joulukuuta) 1885 Kiova31. toukokuuta 1953 Moskova) oli ukrainalainen taidemaalari, graafikko, lavastus- ja monumentaalitaiteilija, muotoilija, venäläisen konstruktivismin perustaja ja arkkitehti.

Tatlin opiskeli Penzan taideoppilaitoksessa (1904–1910) jossa hänen opettajinaan olivat Ilja Gorjuškin-Sorokopudov ja Aleksei Afanasjev, sekä Moskovan maalaus-, veisto- ja rakennustaiteen opistossa (1902–1903 ja 1909–1910) opettajinaan Valentin Serov ja Konstantin Korovin.

Tatlinin oli koulutukseltaan ikonimaalari, mikä on saattanut vaikuttaa siihen, miten hän toi maalauksiinsa epätavallisia materiaaleja. Tärkeäksi tuli tässä mielessä hänen kohtaamisensa Picasson kubististen kollaasien kanssa Pariisissa vuonna 1913. Hän oli myös uransa alusta asti kiinnostunut kaarevista muodoista.

Vladimir Tatlin oli Kazimir Malevitšin ohella 1910-luvun venäläisen avantgarden tärkeimpiä hahmoja, ja myöhemmin hänestä tuli konstruktivismin pääideologi. Tatlin tunnetaan parhaiten suunnitelmastaan Kolmannen internationaalin muistomerkiksi.

Teoksia

Lähteet

  1. Avantgarde 1900–1930; Tšudnovskin kokoelma Pietarista, näyttelyjulkaisu Ateneum 14.10.1993–9.1.1994
  2. Vladimir Tatlin The Art Story. The Art Story Foundation. Viitattu 24.11.2015. (englanniksi)
  3. Moderna Museet, Tukholma 2010, Moderna Museet

Aiheesta muualla