X.500

Nykymaailmassa X.500:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Ilmestymisestään lähtien X.500 on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt keskustelua, jossa esitetään useita näkökulmia ja analysoidaan tähän aiheeseen liittyviä eri näkökohtia. Ajan myötä X.500 on kehittynyt sopeutuen nykymaailman muutoksiin ja haasteisiin, ja sen vaikutus on ulottunut eri aloille politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme X.500:n tärkeimpiä näkökohtia, tarkastelemme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen roolia nykymaailmassa.

X.500 on hakemistopalvelun protokolla. Sen yksinkertaistettu vaihtoehto on Lightweight Directory Access Protocol eli LDAP.

Se on CCITT:n (nyk. ITU) alun perin 1980-luvulla kehittämä, OSI-malliin pohjautuva hakemistostandardi.

X.509 hakemistopalvelun osat hallinnoivat tietoa erilaista objekteista kuten organisaatiosta, ihmisistä ja laitteista. X.500 –hakemistopalvelu tarjoaa palveluja joiden avulla on mahdollista hakea tietoa sen sisältämistä objekteista nimen perusteella tai etsiä tietoa. Objekteja säilytetään X.500 –hakemistopalvelun tietokannassa (DIB, Directory Information Base), ja ne järjestetään puumaisen rakennehierarkian mukaan. Jokaiseen objektiin liittyy joukko attribuutteja, joilla tietoa voidaan yksilöidä ja tarkentaa.

Versiot

Viimeisin versio standardista on versio 10/19, joka tuli voimaan 14.10.2019.

X.500-standardisarjassa on useita muitakin standardeja, kuten esimerkiksi varmenteissa käytettävä X.509-standardi.

Lähteet

  1. a b Jarmo Talvivaara, VirtuaaliAMK: Verkon nimi- ja hakemistopalvelut - 6. LDAP - Lightweight Directory Access Protocol VirtuaaliAMK (amk.fi). Viitattu 29.7.2020.
  2. Recommendation X.500 (10/19) ITU. Viitattu 29.7.2020.